"Aurinko on tehnyt varjon päättelevät lapset.Puun varjo konkretisoi ajan kulumista.Varjo on olemassa vaikka se onkin käsittämätön.Se asuu valon ja täydellisen pimeyden välissä.
Varjolla on muoto,mutta sillä on sata muutakin muotoa.
Se näyttää tottelevan mutta tekeekin sitten mitä itse haluaa.
Se on kevyt ja hauras.Mutta se on uskomattoman vahva,koska se ei  mene rikki vaikka sitä heittäisi isolla kivellä."
Karin Wallin Lapsen rajaton luovuus.1986

Tänään käteni ovat ristissä.Valo on vahva nuoreni elämässä.Varjojen jälkeen tie näkyy taas kirkkaana.

"

"Äiti naurahti.Sitten hän sanoi hyvin mietteliäänä:Kun asumme näin,minusta tuntuu koko ajan siltä kuin oltaisiin huviretkellä.Minä tarkoitan ,että kaikki on toisin,uudella tavalla.Aivan kuin olisi sunnuntai koko ajan.Ja nyt haluaisin tietää ,onko paha tuntea sillä tavalla.Toiset odottivat .
-Ymmärrättehän ,ei voi olla  ikuisesti huviretkellä,jatkoi äiti epäröiden.Täytyyhän sen loppua.Pelkään että äkkiä tuntuu taas maanantailta ja silloin en voi uskoa että tämä oli totta...Hän vaikeni ja katsoi epävarmana Muumipappaa.
-Mutta tietysti se on totta, isä sanoi  hämmästyneenä.Käy hyvin päinsä, että on koko ajan sunnuntai."

Tove Jansson "Muumipappa ja meri"