Niin monta aloitusta ja keskeneräisyyden kestämistä.Päämäärään saapumista.Mietin voiko ihan oikeasti olla totta tämä vapauden ja värien uudelleen löytäminen omassa arjessa?Pieniä ryhtiliikkeitä omiin tekemisiin olen opetellut.Ei niin myöhään valvomista kuin ennen hieman enemmän omia hetkiä ulkona ja uima-altaassa-armollisuutta itselle -kun väsyttää lepään en pakotu jaksamaan.Toivon että sinulle joka täällä olet jaksanut kurkistaa olisi ollut hyvä tämä uuden vuoden ensimmäinen kuun kierto.Helmikuu kujeilee tässä rannikolla sateineen ja uskomattoman kauniine iltataivaineen.Muistikirjaani on piirtynyt jo ajatuksia kevään istutuksista,pienistä lomista ja vapaapäivien haaveilutekemistä.Kirjeiden kirjoittaminen jonka sain alkuun viime vuonna on ollut hauskaa ja suloista .Luulen että surullisia asioita jaksaa kun välillä saa hieman levähtää kynä kädessä.
