Tämä pitkäntuntuinen vuosi kaartaa pian uuteen vuoteen. Hämmästelen miten paljon siihen on mahtunut tylsääkin arkea sekä  unohtumattomia juhlahetkiä. Hiljaisuutta ja ikävää.Iloa ja hyvää mieltä.Uunini on ollut hiljainen.En pyydä anteeksi mutta ihmettelen sitä itsekin sillä niin paljon olen oppinut ja kerrannut elämää että olisin voinut useammin täällä piipahtaa.Ehkä se on niin että silloin kun on tavallaan jossain pyörteessä ja uudessa on vaikea sanoittaa sitä myös itselleen. Jälkeenpäin osaa jäsentää ainakin pikkuisen.Toivon että sinulla on ollut syksy, josta olet saanut voimaa talven tuloon.Itse aloitin musiikin opiskelut työn ohella ja hypähtelen kerran viikossa onnellisena yliopistolle.Löysin tänä vuonna myös vesielementin itselleni ja olen käynyt ilmaa ja aikaa uhmaten altaassa itsekseni ja ystävien kanssa. Nuorisoni tulee ja palaa kotiimme omien aikataulujensa mukaan.Kuopus ja poika vielä ovat mamman lähellä hetken. Elämä on arvoitus .Tässä ja nyt hyvä. Joulutus on laskeutunut sydämeen enkä ole välttänyt lahjahupsuutta tänäkään vuonna tunnustan.. Odotan aikaa yhdessä jolloin ainoa aika mitataan kohtaamisien kiireettömyydellä ja erikokoisilla patjakasoilla yövieraita varten.
Voi hyvin.