Tänään ompelen ,jos saan langan neulaan.
Maksan laskuja ,jos löydän pankkikoodit.
Vaihdan puhtaat lakanat kunhan silitän ne sileiksi.
Keitän saavin kahvia ja juon sen pitkin päivää seuraten "kylmä kahvi kaunistaa "ilmiötä .
Paketoin siskon tyttöselle kauniin lahjan sunnuntaiksi juhliinsa.
Laitan tekstiviestin miehelle ,jolle annoin huolimattoman suukon aamulla.
Vaihdan uuden mullan ruukkuihin .
Odotan ihmettä .
perjantai 26. maaliskuuta 2010
torstai 18. maaliskuuta 2010
Kohtaamisia kiireessä
Kampin terminaaliin saapuessani kävelin bussista lasioville ja rekisteröin kauniin ,pitkän nuoren naisen pitkine punaisine hiuksineen kahvilan ikkunan edessä-vasta kohdalle tullessani tajusin -Oma tytär!Kaunis ylioppilas! Ja siinä häkeltyneenä ,katse osuu jo esikoiseen ,joka samasta lasikäytävästä saapuu siskoaan tapaamaan.Masumatkaaja on vielä turvassa tikkitakin alla ....äitinsä kannattelee pikkuista kädellään hitaasti vaappuessaan kohti keskustan kauppoja.
Tyttäret nauravat äidilleen ,joka häkeltyneenä jatkaa matkaansa omiin päämääriinsä.Lasten jälkeen jään katselemaan heidän kulkuaan satojen ihmisten joukossa ja ymmärrän miten upeita ,ihmeellisiä he ovatkaan -se tuntuu vatsani pohjassa asti.
Kohtaan matkalla vuosittaisiin kontrolleihin sairaalan sisällä kylmän valkoisten käytävien päätepisteessäni -lämmin silmäisen laboratoriohoitajan ,joka perhosen kevyesti putkittaa punaista vertani pieniin sieviin putkiloihin juttelee kuin ohimennen ,näytät hyvältä mitä teet kesällä ,lupaa tulokset taas mahdollisimman pian muistuttaa kontrolli tapaamisesta-huikkaa lopuksi toivottavasti emme näe ennen kuin syksyllä naurahtaa ja katson kiitäen ..askeleet kiidättävät minut ulos takaisin bussiin ja arkeen. 
Tyttäret nauravat äidilleen ,joka häkeltyneenä jatkaa matkaansa omiin päämääriinsä.Lasten jälkeen jään katselemaan heidän kulkuaan satojen ihmisten joukossa ja ymmärrän miten upeita ,ihmeellisiä he ovatkaan -se tuntuu vatsani pohjassa asti.
Kohtaan matkalla vuosittaisiin kontrolleihin sairaalan sisällä kylmän valkoisten käytävien päätepisteessäni -lämmin silmäisen laboratoriohoitajan ,joka perhosen kevyesti putkittaa punaista vertani pieniin sieviin putkiloihin juttelee kuin ohimennen ,näytät hyvältä mitä teet kesällä ,lupaa tulokset taas mahdollisimman pian muistuttaa kontrolli tapaamisesta-huikkaa lopuksi toivottavasti emme näe ennen kuin syksyllä naurahtaa ja katson kiitäen ..askeleet kiidättävät minut ulos takaisin bussiin ja arkeen.
Kotibussissani istun nuoren riippuva pipoisen koululaisen viereen .Lämmin ilma, moottorin hyrinä ,raskaaksi muuttuva hengitys kertovat .Nuori nukkuu olka osuu minuun .Naurahdan kun muistan tytön asuu naapurikadulla.Herätän samalla pysäkillä kun itsekin jään pois.Kuljemme yhdessä hihitellen kotejamme kohden .Pipo heilahtaa kuulen vielä huudon "kiitti vielä"
Kotiovesta astun sisään ja kohtaan rauhassa kodin tuoksun .Pujautan ystävän lahjaksi antamat tohvelit jalkaan .Olen.
Kotiovesta astun sisään ja kohtaan rauhassa kodin tuoksun .Pujautan ystävän lahjaksi antamat tohvelit jalkaan .Olen.
sunnuntai 14. maaliskuuta 2010
Taivas on tänään korkealla
En saa tänään kiinni oikein mistään..teen kaiken mitä yleensäkin teen ,mutta ajatukset ovat vieressä ,karkaavat ,kujeilevat - tämän täytyy olla kevättä.Pihatuolit ovat lumipuuterin alla taas kerran , aamulla kuulin yhden mustarastaan laulun . Täytyy kerätä olo kuin lankavyyhti järjestykseen muuten huomenna karkaan torille ,kaupunkiin. Viikkaan pyykit ja nauran itselleni.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)