tiistai 16. syyskuuta 2014

"Syksyn verkkainen vaihtuminen talveen ei ole ensinkään hullumpaa aikaa.Se on turvaamisen ja huolehtimisen aikaa,se on aikaa jolloin itse kukin kerää talven varalta niin suuria varastoja kuin suinkin.Tuntuu hyvältä kerätä omaisuutensa aivan likelle itseään,koota ajatuksensa ja kääriytyä lämpöönsä ja kaivautua kaikkein perimmäiseen koloon,turvallisuuden keskipisteeseen,missä voi puolustaa kaikkea mikä on tärkeätä ja arvokasta ja ikiomaa."
Tove Jansson " Muumilaakson marraskuu"
Lähettänyt klo

14 kommenttia:

  1. Inna Vaara16. syyskuuta 2014 klo 20.59

    Taitaa sopia myös syyskuuhun!

    VastaaPoista
  2. Anonyymi17. syyskuuta 2014 klo 8.56

    Miten kauniisti ilmaistu tuo "turvallisuuden keskipisteeseen, missä voi puolustaa kaikkea, mikä on tärkeätä ja arvokasta ja ikiomaa". Hyvältä tuntuu myös tuo "koota ajatuksensa ja käärityä lämpöönsä".Mikä onni, että Tove on kirjannut nämä lempeät ja viisaat ajatuksensa meidänkin voimaksemme. Ja että sinä, Maria, jaoit ne postauksessasi kanssamme. Kiitos siitä t. Nina

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria19. syyskuuta 2014 klo 18.39

      Olen viime kesän ja nyt alkaneen syksyn aikana palannut yhä uudelleen ja uudelleen Toven moniin kirjoihin .Ja aina löydän jonkun kohdan joka antaa iloa ja voimaa.Ihmeellinen taiteilija hän oli.
      Kiitos sinulle ystävällisestä kommentistasi.Se ilahdutti.
      Toivon kaikkea hyvää sinulle.
      Maria

      Poista
  3. Leena Lumi17. syyskuuta 2014 klo 11.35

    Parhautta ♥♥♥

    VastaaPoista
  4. Anonyymi19. syyskuuta 2014 klo 2.13

    Turvallisuuden tunne välittyy tuosta tekstistä. Voi että tykkään...Vaikka en anna syksyn vielä hiipiä maailmaani siitä huolimatta että se on yksi vuodenaika josta pidän paljon. -Anne

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria19. syyskuuta 2014 klo 18.41

      Vuodenaikojen vaihtelu on suloista.
      Ajattelen että syksy on jo täällä.Talvi tuntui aavistuksena yhtenä hyvin viileänä yönä.

      Poista
  5. pioni19. syyskuuta 2014 klo 20.59

    Pimeys sen varmaan saa aikaan, käpertymisen omaan koloon sohvalla:) ehkä hyvä niin, kaikenlaisia aikoja tarvitaan.

    VastaaPoista
  6. Maria21. syyskuuta 2014 klo 11.24

    Kaikenlaisia aikoja tarvitaan!Ihanasti sanoit sen Pioni

    ♥

    VastaaPoista
  7. elina21. syyskuuta 2014 klo 12.33

    Käperryn helteellä ja herään eloon syksyllä. Ihanaa aikaa, vaikka nyt vähän surullista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria22. syyskuuta 2014 klo 21.35

      Voi miten kauniisti sanot,niin totta ihanaa vaikka pikkuisen surullista.

      Voi hyvin

      ♥

      Poista
  8. Kirjailijatar21. syyskuuta 2014 klo 18.41

    Minä olen odotellut, että tulee marraskuu, että voin taas lukea tuon kirjan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maria22. syyskuuta 2014 klo 21.37

      Luin sen viimeksi kesällä.Se on kuin kaleidoskooppi vaihtaa tunnelmien sävyjä eri vuoden aikoina.Marraskuu on jo kyllä hyvin lähellä kirjailijatar kulta.Lokakuun usvaiset aamut ja pehmeät valot ovat sitä ennen läpi kuljettava.

      ♥

      Poista

Kiitos ajatuksestasi

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)