Ihailen lapsenlapsen tapaa kohdata tämä maailma.
Jos sataa vettä ja hän haluaa kastella ruusuja-se ei haittaa yhtään- Hän hakee vettä kannuun ja kastelee.Ja hartioillaan hän pitää kauneinta leivinliinaani, koska siinä on myös ruusuja.Ja se on kaunis.Ja ihan oikeasti se onkin viitta(hän kuiskaa minulle) jonka aikuinen otti taikinakulhon päälle vaikka sillä voi lentää ...
Elokuu on ollut lahja kesältä.Pehmeä,lempeä ja täynnä kauneutta.On ollut niin paljon ettei osaa kaivata enempää.Vaahteran lehtien kärkioksissa hehkuu punainen.Syyskuu.
♥ osaisipa elää, kuin lapset...paljon oli heiltä opittavaa.♥
VastaaPoistaOn ilo olla lähellään.
PoistaOnni on olla mummu :)
VastaaPoistaHei ystäväni♥
PoistaVoi oikeassa olet!Se on onnea.Ihan hirmuisen ihanaa.
Hei !
VastaaPoistaVoi miten mukava sadunhohtoinen teksti - ruusuja, vesisade, kauneus ja vielä kuiskaus "vaikka sillä voi lentää"... riemastuttavaa mielikuvamaailmaa, lapsi sen osaa ja myös antaa lahjan aikuisille - ne ovat aarteita!
terveisin S
Tilanne hänen kanssaan on usein satumaisen suloinen.Mukava tavata S.Kaikkea hyvää sinulle.
Poista